Uutiset

OY MEYER VASTUS AB ON MAALISKUUN ASKOLALAINEN YRITYS

Askolan kunta esittelee kuukausittain yhden paikkakuntamme yrityksistä, yli 380 yrityksen joukosta. Maaliskuussa on vuorossa Oy Meyer vastus Ab, joka on vuonna 1938 toimintansa Helsingissä aloittanut yritys.  Meyer vastus on erikoistunut erilaisten laitteiden sisältämien lämpövastusten, sekä teollisuuden tuotantoprosesseissa käytettyjen lämpövastusten tuotantoon. Yrityksen toimitusjohtajana työskentelee Roger Bergström ja Oy Meyer vastus Ab kuuluu nykyisin globaalisti toimivaan ruotsalaiseen NIBE -konserniin. Oy Meyer vastus Ab:lla on ollut tuotantotilat ja kotipaikka Askolassa vuodesta 1981 lähtien.

Yritys on valmistanut erilaisia levyvastuksia jo 1930-luvulta lähtien muovi- ja painoteollisuuden tarpeisiin. Askolaan muuton jälkeen tuotanto on monipuolistunut merkittävästi useassa eri vaiheessa ja erityisesti siirtyminen putkivastusten tuotantoon vuonna 1984 oli hyvin merkittävä kehitysaskel yritykselle. Ruotsalaisyrityksen ostettua vuonna 1989 enemmistöosuuden Oy Meyer vastus Ab:stä yhtiön silloiselta omistajalta Carl-Gustaf Meyerilta, tuotanto alkoi monipuolistua entisestään ja vuonna 1998 tuotantotiloja laajennettiin merkittävästi.

Oy Meyer vastus Ab työllistää nykyisin 25 ammattilaista erityyppisten vastusten, lämpökaapeleiden ja -mattojen, teollisuuden lämpökomponenttien ja erikoisuunien valmistuksessa. Kuluttajille tuttuja tuotteita ovat esimerkiksi vedenlämmittimet, kiukaat ja lämminvesivaraajat, joiden sisältä löytyy usein Askolassa valmistetut vastukset. Lisäksi yhtiö maahantuo ja välittää erityyppisiä termostaatteja ja mittalaitteita. Oy Meyer vastus Ab on erikoistunut pieniin sarjoihin oman konserninsa sisällä ja toimii pääasiassa Suomen markkinoilla. Tuotteiden korkeaan laatuun panostetaan erityisesti ja se on hyvin tärkeä kilpailuvaltti. Vientiin menee ympäri maailmaa pääasiassa vain varaosia asiakkaiden laitteisiin. Tärkeitä kumppaneita ja asiakkaita ovat esimerkiksi ABB, Valmet, Metso ja Neste. Suoramyyntiä kuluttajille ei juurikaan ole, vaan asiakkaat löytyvät teollisuudesta.

Oy Meyer vastus Ab pyrkii valmistamaan tuotteensa suurimmaksi osaksi omin voimin itse. Niiltä osin kuin ulkopuolista resurssia tarvitaan, löytyy hyviä valmistuskumppaneita lähiseudulta. Askolan hyvä logistinen sijainti on etu niin työntekijöiden työmatkojen sujuvuuden, kuin myös tavaratoimitusten suhteen. Kolmessa vaiheessa tehdyt tuotantotilojen laajennukset kertovat omaa kieltään siitä, että sijaintiratkaisu on ollut hyvä.

Alan kasvumahdollisuuksiin kotimaassa vaikuttaa eniten se, pysyykö suurten asiakasyritysten laitevalmistus Suomessa. Tämän suhteen on ollut viime vuosina havaittavissa jonkin verran huolestuttavia piirteitä, toteaa toimitusjohtaja Roger Bergström, mutta lisää samalla, että uutta kehittämällä eri kehityskulkuihin voidaan varautua. Esimerkiksi uusien erikoisuunien jatkokehittelyä tehdään säännöllisesti.

Korona-aika on näkynyt jonkin verran kysynnässä asiakkaiden päässä, mutta mitään suurempaa hankaluutta se ei ole tähän mennessä aiheuttanut. Tiivis ja hyvin pitkäkestoinen yhteistyö useiden suurten asiakkaiden kanssa luo vakautta toiminnalle ja mahdollistaa yrityksen hyvän kehityksen tulevaisuudessakin. Yrityksen kuuluminen suureen globaalisti toimivaan konserniin luo myös omalta osaltaan hyvät edellytykset jatkolle.

 

Kuvaaja elinvoimapäällikkö Marko Tiirinen

Askolan kirjasto katsoo tulevaisuuteen

Askolan kirjasto toteuttaa kuntalaiskyselyn, jossa asiakkaat voivat kertoa mihin suuntaan Askolan kirjaston toimintaa pitäisi kehittää.

Kyselyssä kuntalaiset voivat kertoa mielipiteensä esimerkiksi kirjaston aukioloajoista, itsepalvelu- ja omatoimikirjastosta sekä kertoa onko tyytyväinen kirjaston palveluihin. Lisäksi kuntalaiset voivat kyselyssä vastata käyttääkö esimerkiksi e-kirjaston palveluita ja siihen, miten korona-aika on vaikuttanut kirjaston käyttöön.

Kyselyn perusteella Askolan kirjaston toimintaa kehitetään ja mietitään uudenlaisia toimintatapoja, jossa kirjasto vastaisi mahdollisimman hyvin kirjastonkäyttäjien tarpeisiin.

Kirjasto katsoo tulevaisuuteen –kuntalaiskysely on auki kolmen viikon ajan 29.3. – 19.4. 2021 välisenä aikana.

Kyselyyn voi vastata nimettömänä mutta antamalla yhteystiedot voi osallistua Suomalaisen kirjakaupan lahjakortin arvontaan.

Kerrothan mielipiteesi niin voit vaikuttaa kirjaston palveluihin!

https://link.webropol.com/s/kirjaston-kuntalaiskysely-askola

 

 

 

 

Kesätyöpaikat ja kesätyöseteli/yrittäjäseteli

KESÄTYÖPAIKKOJA

Haemme kesätöihin maauimalan valvojia, kesäapulaisia siivoustoimeen, kirjastoon ja Palvelukeskus Mäntyrinteelle.
Hakemuksen kesätöihin voi täyttää alla olevasta linkistä 31.3.2021 klo 14.00 mennessä.

HAKEMUS

Kesätyöpaikat täytetään mikäli Koronarajoitukset sallivat.

 

KESÄTYÖSETELI/ YRITTÄJÄSETELI

Kesätyöseteli on Askolan kunnan 250 euron tuki vuosina 2002 – 2005 syntyneille askolalaisille nuorille kesätyön hakemiseksi yrityksistä/yhdistyksistä/yksityishenkilöiltä. Kesätyösetelin tarkoituksena on työllistää nuoria vähintään 10 työpäiväksi.

Lisätietoja setelistä

Käyttöehdot

ASKOLAN KUNNAN KESÄTYÖSETELIHAKEMUS V2021

Kesätyösetelihakemuksen työnantaja/nuori palauttaa täytettynä ja allekirjoitettuna kunnanvirastoon tai postitse osoitteella:
Askolan kunta, Askolantie 30, 07500 Askola, kuoreen merkintä KESÄTYÖSETELIHAKEMUS. Setelit myönnetään hyväksymisjärjestyksessä.

 

Yksityisteiden parannuksiin on nyt hyvin tarjolla avustusta

Yksityisteiden tiekuntien kannattaa nyt hakea avustusta teidensä perusparannushankkeisiin, sillä valtion avustusrahaa on tänä vuonna hyvin tarjolla. Uudenmaan ELY-keskukselle on myönnetty yksityisteiden parantamishankkeisiin yli 1.7 miljoonaa € tälle vuodelle. Avustuksen suuruus on tiehankkeissa 50 % ja siltahankkeissa 75 % hankkeen arvonlisäverollisista kustannuksista. Uudenmaan ELY-keskus myöntää yksityisteiden valtionavustukset Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien alueella.

Lisätietoja avustuksista

 

Koronavirustartunta Askolan koulun alakoululla

Askolan koulun alakoulussa on tapahtunut altistumisia koronavirukselle. Alakoulun yhden luokan henkilöllä on todettu laboratoriovarmennettu koronavirustartunta. Tämän johdosta yhden luokan opettaja ja oppilaat on asetettu kotikaranteeniin. Tässä kohtaa ei ole tarvetta muihin toimenpiteisiin. Tilannetta seurataan tarkasti ja tiedotetaan nopeasti, mikäli tilanne muuttuu.

Askolan terveyskeskuksen tartunnanjäljittäjä on henkilökohtaisesti yhteydessä altistuneisiin. Koulun rehtori tiedottaa asiasta huomenna sunnuntaina Wilman kautta alakoulun oppilaiden vanhempia. Maanantaina luokan opettaja on yhteydessä Wilman kautta karanteeniin asetetun luokan huoltajiin.

Lisätietoja:
Tuija Saloranta
vt. kunnanjohtaja, hallintojohtaja
+358 40 719 5069

FIMET OY ON HELMIKUUN ASKOLALAINEN YRITYS

Askolan kunta esittelee kuukausittain yhden paikkakuntamme yrityksistä, yli 380 yrityksen joukosta. Helmikuussa on vuorossa Fimet Oy, joka on vuodesta 1981 alkaen Askolassa toiminut terveysteknologian suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut kansainvälinen kasvuyritys. Vuosi 2021 on juhlavuosi, sillä yrityksen perustamisesta on kulunut 40 vuotta. Fimet Oy on erikoistunut hammashoitoyksiköiden valmistukseen. Yrityksen toimitusjohtajana työskentelee Juhamatti Malm. Askola on ollut yrityksen kotipaikka yrityksen perustamisesta lähtien.

Yrityksen perustaja Timo Janhunen myi yrityksen vuonna 2015 kotimaiselle yksityisistä sijoittajista koostuvalle ryhmälle. Erinomaisessa kunnossa olevalla Fimet Oy:llä oli huomattavaa lisäarvoa tuottava, jo 1990 – luvulla Kiinan Shanghaihin perustettu osakkuusyhtiö ja vahva jalansija kotimaan ja Euroopan markkinoilla. Hyvin hoidetun yrityksen toimintaa oli vaivatonta jatkaa.

Tunnettuus ja brändin arvostus on luonut hyvän pohjan kehittää ja kasvattaa yritystä entisestään. Tärkeimmät markkinat Euroopassa ovat Saksa ja Ranska. Yrityksen tuotannosta noin 90 % menee vientiin. Laitevalmistuksen lisäksi Fimet Oy asentaa, huoltaa ja korjaa laitteita kotimaassa.

Fimet Oy:n valmistama tuoteperhe käsittää kolme erityyppistä hammashoitoyksikköä, jossa laadukkaat komponentit, hyvä käytettävyys sekä huolellisesti suunniteltu design ovat kilpailuvaltteja. Yritys on tällä hetkellä kansainvälisesti tarkastellen keskikokoinen toimija globaaleilla laitemarkkinoilla. Merkillepantavaa on se, että Suomi on hammashoitoteknologian alalla suurvalta useine toimijoineen. Alalla toimivat yritykset panostavat kotimaassa vahvasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Fimet Oy.n tuotteiden kotimaisuusaste on varsin korkea ja hammashoitoyksiköillä on avainlipputunnus.

Toimitusjohtaja Juhamatti Malm aloitti työnsä Askolassa vuonna 2019 ja hän vetää nykyisin noin 30 hengen työyhteisöä. Tekniikkaan perehtynyt henkilöstö asuu suurimmaksi osaksi Askolan läheisyydessä ja yritys on erittäin sitoutunut toimimaan useaan otteeseen laajennetuissa toimitiloissaan. Oman konepajan lisäksi Fimet Oy:llä on myös tärkeä alihankkija Askolassa ja esimerkiksi vaativien metalliosien toimittajia löytyy logistisesti kätevältä etäisyydeltä Uudeltamaalta. Askolan logistinen sijainti on teknologia alan yritykselle hyvä. Kotimaan myynti hoidetaan pääasiassa Askolasta käsin ja vientimarkkinoita palvelee laaja jakelijaverkosto eri puolilla maailmaa. Varsinkin Kiinan markkinoiden kasvu on huimaa, noin 10 % joka vuosi.

Koronavuosi on tuonut omia haasteita yrityksen markkinointiin ja useissa toiminnoissa on pitänyt suunnitella toimintatavat uudelleen. Esimerkiksi joka vuotiset alan tuotteiden ja palveluiden kansainväliset myyntimessut ovat peruuntuneet tai muuttuneet virtuaalisiksi. Erikoislaitteiden markkinoinnissa asiakaskontakti paikan päällä ja asiakkaiden mahdollisuus kokeilla tuotetta on tärkeää ja siitä on jouduttu nyt poikkeuksellisesti tinkimään. Vuonna 2020 Fimet Oy toi markkinoille uuden hoitoyksikön F1 Arcuksen, joka on herättänyt suurta kiinnostusta asiakkaiden keskuudessa.

Kasvavalle, kansainväliselle ja pitkälle erikoistuneelle teknologiayritykselle Askola on tarjonnut joustavuutta, tilojen laajennukset ovat onnistuneet aina sujuvasti ja työntekijöille työssäkäynti on ollut vaivatonta hyvän sijainnin vuoksi. Lähiseudulla on tarjolla monipuolinen alihankkijaverkosto, sekä hyvin koulutettua työvoimaa ja Juhamatti Malmin mukaan tällainen toimintaympäristö sopisi mainiosti muillekin teknologia-alan yrityksille. Kasvu ja kansainvälistyminen onnistuu Askolasta käsin siinä missä pääkaupunkiseudultakin ja viihtyisä ympäristö on lisäarvo sinänsä. Vuosi 2021 näyttää Juhamatti Malmin mukaan kaiken kaikkiaan hyvältä ja Fimet Oy jatkaa määrätietoista kasvuaan globaaleilla markkinoilla.

Teksti ja kuva: elinvoimapäällikkö Marko Tiirinen

 

Latu- ja kenttätilanne

Latu- ja kenttätilanne

Laduilla eikä kentillä enää talviylläpitoa

 

Ladut

Laduilla ei saa kävellä! 

Ladut on käytössä niin kauan kuin pystyy hiihtämään, osin aurinkoisissa paikoissa sulanut jo maatakin näkyviin ja sulamisvesi valuu ja jäädyttää jäiseksi monin paikoin.

  • Inkilän lenkki hiihtokunnossa (Pysäköinti Teollisuustien päässä).
  • Monninkylän kentän latu hiihtokunnossa (Pysäköinti kentän parkkipaikka)
  • Areenan peltolatu (pysäköinti Askolan koulun alapihalle), perinteinen latu, hiihtokunnossa
  • Päiväkoti Karpalon lenkki hiihtokunnossa (Pysäköinti kunnantalo)
  • Särkijärven latu hiihtokunnossa
  • Kirkonkylän pururadan latu hiihtokunnossa (Pysäköinti Iso Pirtin pihalle)
  • Vahijärven latu hiihtokunnossa
  • Huuvarin latu hiihtokunnossa (parkkipaikka: Lassbackantie 35 ja Myrskyläntie 526 (Prestbacka).
  • Juornaankylän latu hiihtokunnossa
  • Onkimaan latu

Kenttätilanne:

HUOM! Pukukopit suljettuna Korona-rajoitusten vuoksi

Kaukalon jäät ovat sulaneet ja päivät niin lämpimiä ettei kaukaloita enää jäädytetä.

  • Kirkonkylän kenttä, ei luistelukunnossa
  • Monninkylän kenttä, ei luistelukunnossa
  • Särkijärven ja Juornaankylän kentät, ei luistelukunnossa

Latukartat:

Itä-Uudenmaan esteettömyys- ja saavutettavuusohjelma on valmistunut

Itä Uudenmaan Alueellinen Esteettömyys Ja Saavutettavuusohjelma

Itä-Uudenmaan yhteinen alueellinen esteettömyys- ja saavutettavuusohjelma 2021-2025 on valmistunut. Seuraavaksi ohjelma viedään alueen kuntien päätöksentekoon.

Ohjelman visiona on, että Itä-Uudenmaan kunnat tarjoavat asukkailleen mahdollisimman esteettömän elinympäristön ja saavutettavat palvelut.

– Esteetön Itä-Uusimaa on myös tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja hyvä paikka asua, asioida ja tehdä työtä. Toiminnot, alueet, palvelut ja työpaikat ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa ja liikkuminen on helppoa, alueellisen työryhmän projektipäällikkö Irja Suhonen kertoo.

Alueellista esteettömyys- ja saavutettavuusohjelmaa olivat laatimassa alueen vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä kuntien eri toimialojen ja tulosyksiköiden edustajia Askolasta, Lapinjärveltä, Loviisasta, Porvoosta ja Sipoosta.

Valmistelutyössä asiantuntijana toimi rakennetun ympäristön esteettömyysasiantuntija Jukka Suhonen ja ohjelman tekoa koordinoi ja laadinnasta vastasi projektipäällikkö Irja Suhonen.

Ohjelma sisältää yksityiskohtaisia konkreettisia kuntakohtaisia kohteita ja toimenpiteitä esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi.

– Ohjelmaan sitoutuminen on myös alueen arvovalinta. Esteettömyys- ja saavutettavuusasioiden huomioon ottaminen lisää Itä-Uudenmaan kuntien vetovoimaa ja tuo esille kuntien halun huolehtia kaikista asukkaistaan ja toivottaa uudet asukkaat tervetulleiksi Itä-Uudellemaalle, Jukka Suhonen kertoo.

Aihe on ajankohtainen myös valtakunnallisesti, sillä sosiaali- ja terveysministeriö on juuri julkaissut toimintaohjelman, jossa esteettömyys- ja saavutettavuus ovat nostettu esille.

– Olemme ensimmäisiä alueita Suomessa, jolle on laadittu yhteinen ja kattava esteettömyys- ja saavutettavuusohjelma. Työ käynnistyi noin vuosi sitten alueen vammaispalvelujen nykytilan selvityksellä tai kartoituksella, ja olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että kehitämme alueella yhdessä palveluita laadukkaammiksi kaikille, Porvoon sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen sanoo.

Esteettömyys palvelee kaikkia

Esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitys tulee lähivuosikymmeninä korostumaan entisestään myös Itä-Uudenmaan alueella väestön ikärakenteen muutoksesta johtuen. Tavoitteena on, että esteettömyys ja saavutettavuus nähdään ensisijaisena, kaikkia hyödyttävänä ja taloudellisena toimintamallina, joka on osa kestävää kehitystä. Esteettömyydessä ja saavutettavuudessa on kyse ihmisten moninaisuuden huomioimisesta. Tämä koskee niin rakennettua ympäristöä kuin palveluja, viestintää ja asenteita.

– Esteettömyys ja saavutettavuus ovat monen tekijän summa, jotka vaativat toteutuakseen erilaisten tarpeiden ymmärtämistä sekä tahtoa tehdä asiat paremmin kaikkien kannalta. Esteettömyys ja saavutettavuus eivät ole erillisratkaisuja, vaan kaikkien kuntalaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa helpottava kunnan tapana toimia. Esteettömyys palvelee lapsiperheitä, ikääntyviä, tilapäisesti toimintarajoitteisia, toimintaesteisiä – meitä kaikkia, Irja Suhonen sanoo.

Esteettömyys- ja saavutettavuusohjelman toteuttamisella halutaan yhdessä kehittää koko Itä-Uuttamaata, tuottaa ja korjata palveluita ja tehdä ympäristöä esteettömäksi ja saavuttavaksi kaikille alueen asukkaille. Tavoitteen toteutuminen edellyttää yhteistyötä ja kaikkien osapuolten sitoutumista esteettömyys- ja saavutettavuusohjelman toimeenpanoon sekä sen varmistavaan ohjantaan, seurantaan ja valvontaan.

Linkki: Itä-Uudenmaan yhteinen alueellinen esteettömyys- ja saavutettavuusohjelma 2021-2025

Linkki: Oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2020–2023 (valtioneuvosto.fi)

 

Lisätietoja tiedotusvälineille:

projektipäällikkö Irja Suhonen, puh. 040 523 0673 tai

Porvoon sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen, puh. 040 676 1374 tai

 

——————————

Borgå stad informerar 4.3.2021

Östra Nylands tillgänglighets- och framkomlighetsprogram har färdigställts

Östra Nylands gemensamma regionala tillgänglighets- och framkomlighetsprogram 2021–2025 har färdigställts. Som nästa steg ska programmet tas upp för beslut i regionens kommuner.

Programmets vision är att de östnyländska kommunerna ska erbjuda sina invånare en så tillgänglig livsmiljö och tillgängliga tjänster som möjligt.

– Det tillgängliga Östra Nyland är också en jämlik, tolerant och bra plats för boende, arbete och användning av tjänster. Alla har lika tillgång till funktioner, områden, tjänster och arbetsplatser, och det är enkelt att ta sig fram, säger Irja Suhonen, projektchef för den regionala arbetsgruppen.

I arbetet för det regionala tillgänglighets- och framkomlighetsprogrammet deltog representanter från regionens äldre- och handikappråd samt kommunala representanter från olika branscher och resultatenheter i Askola, Lappträsk, Lovisa, Borgå och Sibbo.

Som sakkunnig i beredningsarbetet deltog Jukka Suhonen, tillgänglighetsexpert på byggda miljöer. För samordningen och utarbetandet av programmet svarade projektchef Irja Suhonen.

Programmet omfattar detaljerade konkreta och kommunspecifika objekt och åtgärder för att främja tillgängligheten och framkomligheten.

– Att förbinda sig till programmet är också en värderingsfråga för regionen. Beaktandet av tillgänglighets- och framkomlighetsfrågor ökar de östnyländska kommunernas attraktivitet och lyfter fram deras vilja att ta hand om sina invånare och välkomna nya invånare till Östra Nyland, säger Jukka Suhonen.

Temat är aktuellt också på en riksomfattande nivå. Social- och hälsovårdsministeriet har nyligen publicerat ett verksamhetsprogram där tillgänglighet och framkomlighet har lyfts fram.

– Vi är bland de första regionerna i Finland med ett gemensamt och omfattande program för tillgänglighet och framkomlighet. Arbetet inleddes för ungefär ett år sedan med en utredning om nuläget av handikappservicen och vi är väldigt nöjda att vi utvecklar tjänsternas kvalitet tillsammans i hela regionen, säger Borgå stads social- och hälsovårdsdirektör Ann-Sofie Silvennoinen.

Tillgänglighet betjänar alla

Under de närmaste deccennierna kommer tillgänglighet och framkomlighet ha en allt större betydelse också i och med ändringen i befolkningens åldersstruktur i Östra Nylands region. Målet är att tillgänglighet och framkomlighet ska ses som en primär och ekonomisk verksamhetsmodell inom hållbar utveckling som är till nytta för alla. Tillgänglighet och framkomlighet handlar om att beakta mångfalden bland människor. Detta gäller såväl den byggda miljön som tjänster, kommunikation och attityder.

– Tillgänglighet och framkomlighet är en summa av flera faktorer. För att de ska kunna förverkligas behövs förståelse om olika behov och vilja att göra saker bättre för alla. Tillgänglighet och framkomlighet är inte några särlösningar utan ett verksamhetssätt genom vilket kommunen underlättar alla invånares möjligheter att ta sig fram, delta och verka.  Tillgänglighet betjänat barnfamiljer, äldre, personer med tillfälliga funktionsbegränsningar, personer med funktionsnedsättningar – oss alla, säger Irja Suhonen.

 Syftet med tillgänglighets- och framkomlighetsprogrammet är att tillsammans utveckla hela Östra Nyland, skapa och åtgärda tjänster samt göra miljön tillgänglig och framkomlig för alla områdets invånare. För att målen ska förverkligas krävs samarbete och alla parters engagemang för verkställandet av tillgänglighets- och framkomlighetsprogrammet samt den styrning, uppföljning och övervakning som säkerställer det.

Länk: Östra Nylands gemensamma regionala tillgänglighets- och framkomlighetsprogram 2021–2025

Länk: Rätt till delaktighet och likabehandling. Nationellt handlingsprogram för FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning (2020–2023) (valtioneuvosto.fi, på finska)

 

Mer information till media:

Irja Suhonen, projektchef, tfn 040 523 0673 eller

Ann-Sofie Silvennoinen, Borgå stads social- och hälsovårdsdirektör, tfn 040 676 1374 eller

Teemu in Memoriam

Teemu Kejonen tuli askolalaisille tutuksi valtuuston valittua hänet kunnanjohtajaksi viime vuoden kesäkuussa. Teemu vaikutti haastatteluissa hiljaiselta ja jännittyneeltä, mutta vastauksista huokui luja ammattitaito kunnanjohtajan tehtävään sekä asenne aikaansaavasta johtajasta. Valtuuston valinta osu nappiin ja Askola sai pidetyn kunnanjohtajan. Teemu halusi hoitaa tietyt asiat Evijärvellä loppuun ja aloitti meillä Askolassa vasta syyskuun lopulla.

Teemu oli syntyisin Varkaudesta Pohjois-Savosta, mutta kotoisin hän oli Kiteeltä Pohjois-Karjalasta. Kiteellä hän oli pääosin lapsuus- ja nuoruusajan asunut ja käynyt opinpolkuja peruskoulusta lukioon. Lisäksi Teemu harrasti juoksua menestyen jopa SM-mestaruuskisoissa asti. Vanhemmat asuvat edelleen Kiteellä ja siellä Teemu vieraili lähinnä loma-aikoina edelleen säännöllisesti.

Uuden esimiehen kanssa työskentely jännittää ja mietityttää, mutta ensimmäisen viikon jälkeen oli tunne, että Teemu on ollut talossa jo kauan. Paikallisiin tapoihin ja asioihin piti perehdyttää, mutta muuten hänellä itsellään oli kuntapuolen perusasiat hallinnassa ja niin hyviä ajatuksia ja ideoita kunnan kehittämiseen, että työskentely hänen kanssaan oli erityisen helppoa.

Teemu totesi useasti, että Askolalla on kaikki edellytykset menestyä jatkossa hyvin, kun tehdään aktiivisesti töitä sen eteen ja suunnataan olemassa olevat resurssit ja energia yhdessä määriteltävään suuntaan toimimiseen. Koko kunta ja kunnan henkilöstö toimivat hyvässä yhteistyössä.

Ei tule olla eri toimialojen välisiä raja-aitoja, vaan kaikki yhdessä toteuttamaan kunnan kokonaisetua. Ollaan kaikki samassa veneessä, tärkeää on samaan suuntaan soutaminen yhteisessä veneessä!! Tämä kaikki näkyi Teemun joka päiväisessä toiminnassa ja meidän ohjaamisessa eteenpäin.

Muutaman kuukauden aikana Teemu ehti aloittaa elinvoimanyrkin toiminnan tekemään aktiivista yhteistyötä maanomistajien ja yritysten kanssa. Hän valmisteli aloitteita ja asioita vauhdilla eteenpäin hyvien ideoiden siivittäminä. Valitettavasti Korona-aika piti Teemun poissa kuntalaisten tapaamisista.

Joululomalle Teemu lähti uudella autolla Tervakosken kautta Kiteelle iloisin mielin. Loppiaisena Teemu ilmoitti sairastuneensa ja kunnon heikentyessä enemmän hänet lähetettiin ambulanssilla Meilahteen.

Täysin yllättäen meidät pysäyttänyt suruviesti saavutti meidät keskiviikkona 13.1. aamupäivällä – Teemu on poissa.

Olemme työyhteisössä käyneet asiaa paljon läpi. Vieläkin tätä kaikkea on niin vaikea käsittää. Mielessä pyörii kysymykset miksi ja mikä tarkoitus tällä on? Olemme kuitenkin kiitollisia siitä, että saimme edes tuon lyhyen ajan tutustua Teemuun ja tehdä yhdessä töitä hänen kanssaan. On sanonta, että ei sota yhtä miestä kaipaa. Mutta kyllä me kaipaamme. Kunnanjohtajan työhuoneen avoin ovi on nyt suruksemme suljettu.

Haluamme kiittää Teitä kaikkia jotka olette Teemun poismenon johdosta meitä työkavereita ja kuntaa eri tavoin muistaneet ja suruun osaa ottaneita.

Muistakaamme jatkossa Teemun viesti: Ollaan kaikki samassa veneessä, tärkeää on samaan suuntaan soutaminen yhteisessä veneessä!!

Teemun muistoa kunnioittaen Maina Anttilainen, hallintosihteeri ja Tuija Saloranta, hallintojohtaja, vt kunnanjohtaja, Askolan kunta