Lapsiperheet, lapset ja nuoret

YHTEYSTIEDOT
Terveystie 1, 07500 Askola (sisäänkäynti Pappilantien puoleisesta päädystä)

Sosiaalityöntekijä
Katriina Puoliväli

Sosiaaliohjaaja 
Susanna Koskinen

Puhelinaika ma-to klo 12-13, pe 9-10 puh. 040 7109 114

Asiointi lapsiperheiden sosiaalityössä virka-aikana ja vain ajanvarauksella.
Sähköpostit muotoa if.al1544732976oksa@1544732976iminu1544732976kus.i1544732976minut1544732976e1544732976

Postiosoite: Askolantie 30, 07500 Askola

Lapsiperheiden sosiaalityö auttaa lapsia, nuoria ja perheitä tilanteissa, joissa on vaikea selvitä omin voimin. Syy voi olla esimerkiksi perheen kriisi, uupumus, lapsen tai nuoren kehitystä uhkaavat vaikeudet kotona tai koulussa, huoli päihteidenkäytöstä, väkivallasta, hyväksikäytöstä, mielenterveydestä tai peliriippuvuudesta. Lapsiperheiden sosiaalityössä painotetaan varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisevää työotetta.

Yhteydenotto

Yhteydenoton lapsen ja perheen tuen tarpeen arvioimiseksi lapsiperheiden sosiaalityössä voi tehdä lapsi tai perhe itse tai yhdessä jonkun toisen viranomaistahon kanssa. Lomake

Lastensuojeluilmoituksen on velvollinen tekemään viranomainen tai muu ammattihenkilö, jolla on huoli lapsen hyvinvoinnista. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä viipymättä salassapitosäännöksistä huolimatta. Myös jokainen lapsen tilanteesta huolestunut aikuinen tai lapsi itse voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen nimettömänä. Lomake

Heti ilmoituksen tai yhteydenoton saatuaan sosiaalityöntekijä arvioi tarvitseeko lapsi tai perhe kiireellisiä lastensuojelun avo- tai sijaishuollon tukitoimia, kuten tehostettua perhetyötä, perhekuntoutusta tai kiireellistä sijoitusta. Kiireellisissä tapauksissa lapsesta ja perheestä tulee heti lastensuojelun asiakkaita.

Seitsemän arkipäivän sisällä sosiaalityöntekijä arvioi myös sen, tarvitseeko lapsen ja perheen tilannetta selvittää tarkemmin palvelutarpeen arvioinnilla. Joskus lastensuojelun sosiaalityöntekijä toteaa, että ilmoitus on turha eikä lapsen takia tarvitse olla huolissaan. Tällöin asian käsittely päättyy, eikä perheestä tule lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaita. Jos päädytään aloittamaan palvelutarpeen arviointi, on se aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenoton saapumisesta, ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Palvelutarpeen arviointi

Palvelutarpeen arvioinnissa lapsiperheiden sosiaalityön työntekijät selvittävät lapsen ja perheen tilanteen niin laajasti kuin se on tarpeen. Työntekijät tapaavat perhettä tarpeen mukaan, mutta vähintään kerran. Keskusteluissa puhutaan yhdessä siitä, miksi yhteydenotto on tehty, ja miten lapsiperheiden sosiaalityö tai muut tahot voivat auttaa perhettä. Palvelutarpeenarvioinnissa lapsiperheiden sosiaalityö tekee yhteistyötä perheen viranomaisverkoston toimijoiden kanssa (koulu, päivähoito, päihdeklinikka, mielenterveyspalvelut, jne). Avoin yhteistyö eri toimijoiden välillä on lapsen ja perheen etu. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään myös lapsen ja perheen lastensuojelun tarve. Lapsiperheiden sosiaalityö laatii palvelutarpeen arvioinnista perheelle yhteenvedon, jossa otetaan kantaa siihen, tarvitseeko lapsi tai perhe lastensuojelun palveluja, sosiaalipalveluja tai muita tukitoimia ja miten perhe saa tarvitsemansa tuen. Arvioinnin jälkeen perheen asiakkuus lapsiperheiden sosiaalityössä päättyy, jatkuu tai siirtyy lastensuojeluun.

Lapsiperheiden sosiaalityön palvelu- ja tukimuotoja ovat mm. palvelu- ja sosiaaliohjaus, perhetyö, tukiperhe, tukihenkilö, kotipalvelu, psykiatrisen sairaanhoitajan tai kuraattorin tapaamiset, tukiperhe, tukihenkilö ja verkostotyö yhteistyötahojen kanssa (päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut, koulutoimi, päivähoito, nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, jne.). Askolalaisilla on mahdollisuus saada tukea parisuhteen ongelmissa Porvoon perheasiainneuvottelukeskuksesta. Myös Itä-Uudenmaan perheoikeudellisen yksikön palvelut (lastenvalvoja, elatus- ja tapaamissopimukset, isyyden tunnustaminen, perheasioiden sovittelu) ovat askolalaisten käytettävissä.

Lastensuojelu työskentelee lapsen ja perheen kanssa silloin, kun lapsen oma käyttäytyminen ja toiminta tai lapsen kasvuolosuhteet uhkaavat vaarantaa lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Lastensuojeluasiakkuuden alettua lapsen asioista vastaa sosiaalityöntekijä, joka laatii lapselle yhdessä lapsen ja hänen läheistensä kanssa asiakassuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan, miten lapsen ja perheen kanssa työskennellään, jotta lapsen tilanne helpottuu. Lastensuojeluasiakkuus päättyy, kun sosiaalityöntekijä toteaa, ettei lastensuojelullista huolta enää ole.

Avohuollon muotoja ovat mm. sosiaaliohjaus, taloudellinen ja muu tuki lapselle sekä lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut. Lisäksi perhe saa tarvittaessa kunnan muita lapsiperheiden palveluja. Avohuollon tukitoimena lapsi tai perhe voidaan myös sijoittaa lyhytaikaisesti kodin ulkopuolelle, esimerkiksi perhekuntoutukseen. Suurin osa lastensuojelun työstä tehdään perheen kanssa lapsen asuessa kotona.

Sijaishuoltoon turvaudutaan viimesijaisena vaihtoehtona, kun avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä korjaamaan lapsen tilannetta. Tällöin lapselle etsitään lapsen edun mukainen sijaishuoltopaikka sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa. Sosiaalityöntekijä valmistelee huostaanoton yhdessä lapsen ja hänen läheistensä kanssa ja etsii lapsen edun mukaisen sijoituspaikan. Sijoituksen tarvetta ja tavoitteita arvioidaan säännöllisesti yhdessä perheen ja viranomaisverkoston kanssa.

Jälkihuolto on tukimuoto, johon on oikeutettu vähintään 6kk sijaishuollossa ollut lapsi tai nuori. Jälkihuolto päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuollolla tuetaan nuoren itsenäistymistä sijaishuollon jälkeen. Tukimuotoja ovat mm. asumisen tukeminen, taloudellinen tuki, tuki koulunkäynnissä, työelämään siirtymisessä ja harrastustoiminnassa. Nuori laatii yhdessä sosiaaliohjaajan kanssa suunnitelman, jonka perusteella tukea tarjotaan.