Aikuisten suun terveydenhoito

Terveyskeskuksen hammashoitoon ovat oikeutetut kaikki askolalaiset.
Terveyskeskushammashoidossa keskitytään perushammashoitoon sekä asiakkaiden ohjaamiseen suun terveyden ylläpitämiseen. Välttämättömät vaativat erikoishoidot hankitaan ostopalveluina. Askolan suun terveydenhoidossa tehdään myös suukirurgisia toimenpiteitä ja hammasproteeseja.

Hammaslääkärit huolehtivat aikuisten suunsairauksien määrittelystä, hoitosuunnitelmasta ja pääosin hoidosta. Suuhygienisti huolehtii hampaiston puhdistus- ja ravintoneuvonnasta, reikiintymistä ehkäisevistä toimenpiteistä, iensairauksien ehkäisystä ja ylläpitohoidosta.

18- vuotta täyttäneiltä peritään kaikista hammashoitokäynneistä asetuksen mukaiset käynti- ja toimenpidemaksut. Peruuttamattomasta hammashoidon ajasta peritään 51,40 eur jo 15-vuotta täyttäneiltä.

KELA ei korvaa terveyskeskuksessa annettavaa hammashoitoa, mutta korvaa yksityishammaslääkärin tekemää hoitoa.

HYVÄ TIETÄÄ
Ohjeita vanhemmille pienten lasten suun ja hampaiden hoitoon.

Totuta lapsesi säännölliseen hampaiden harjaukseen heti, kun ensimmäiset maitohampaat puhkeavat n. 4 kk:n iässä.
Älä laita mitään lapsen suuhun menevää (lusikka, tutti) omaan suuhusi kariesbakteerien tarttumisen ehkäisemiseksi.
Aloita lasten fluorihammastahnan käyttö maitoposkihampaiden puhjetessa.
Harjaa lapsesi hampaat aamuin illoin fluorihammastahnalla, jota laitetaan lapsen harjalle riisiryynin kokoinen nokare.
Huolehdi säännöllisistä ateria-ajoista, (vain 5-6 ruokailukertaa päivässä) ja vältä napostelua aterioiden välillä.
Tarjoa lapsellesi makeaa harvoin ja silloinkin mielellään aterioiden yhteydessä.
Tarjoa lapsellesi janojuomaksi vettä.
Ksylitolituotteita esim. purkkaa voi tarjota lapselle noin 1½ – 2 -vuotiaana. Ksylitoli kannattaa antaa aterioiden ja välipalojen päätteeksi, jolloin se katkaisee happohyökkäyksen ja lisää syljen eritystä.
Tuo lapsesi säännöllisesti hammashoitolaan suun ja hampaiston tarkastukseen.

Suun- ja hampaiden hoito

Terveellä suulla on helppo hymyillä!
Näin pidät itse huolta suusi ja hampaittesi kunnosta.
Pese hampaat aamulla ja illalla pehmeällä harjalla ja käytä fluorihammastahnaa.

Molemmilla kerroilla harjaa vähintään 2-3 minuuttia.
Hammasvälien puhdistamiseen käytä hammaslankaa, väliharjaa tai hammastikkuja. Puhdista hammasvälit päivittäin.
Keskitä syömisesi 5 -6:een kertaan päivässä, päätä ateriasi ja välipalasi ksylitoliin.
Vesi on paras janojuoma.  Urheilu-, energia- ja light-juomat ovat vahingollisia hampaille, samoin mehut ja virvoitusjuomat.

Hammasproteesi
Hammasproteesi puhdistetaan harjaamalla huolellisesti päivittäin. Puhdistusaineena voi käyttää proteesitahnaa tai astianpesuainetta. Tutustu myös muihin proteesien hoitotuotteisiin. Ruokailun jälkeen suu ja proteesi on hyvä huuhtoa vedellä. Hammasproteesi otetaan yön ajaksi pois suusta ja säilytetään kuivana avonaisessa astiassa. Myös proteesi ja limakalvot on syytä tarkistuttaa hoitolassa muutaman vuoden välein.

Hammaseroosio
Nykyisin eroosio on huomattava ongelma hampaistolle. Eroosiolla tarkoitetaan happojen aiheuttamaa hampaan kovakudoksen eli kiilteen liukenemista. Eroosio näkyy tavallisimmin yläetuhampaiden pinnalla mattapintaisena muutoksena ja takahampaiden nystermät kuluvat kuopalle. Eroosiota aiheuttavien ruoka-aineiden pH-arvo on alle 5,5(happamuus). Näitä ovat mm. virvoitusjuomat, tuoremehut, light-, urheilu- ja energiajuomat. Oireena on vihlonta kylmälle.

Tupakka, nuuska, lävistykset

Tupakka ja nuuska heikentävät suun terveyttä. Tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaminen näkyy yleensä suussa nopeasti limakalvojen parantuessa. Yleensä haitat eivät jää pysyviksi vaan häviävät vähitellen.

Tupakoinnin haittavaikutuksia

  • Hampaat, hammaspaikat, ikenet, limakalvot ja hammasproteesit värjäytyvät.
  • Hengitys muuttuu pahanhajuiseksi.
  • Haju- ja makuaistimukset heikkenevät.
  • Ikenissä ääreisverenkierto heikkenee, mikä hankaloittaa ikenen paranemista ikenen kiinnityskudostulehduksen eli parodontiitin hoidossa sekä kudosten paranemista suukirurgisten toimenpiteiden jälkeen.
  • Tupakointi on yleensä keskeinen syy implanttihoidon epäonnistumiseen.
  • Suun limakalvolla esiintyvien tasaisen vaaleiden tai läiskäisten muutosten, eli leukoplakioiden riski lisääntyy. Näistä 2─6 prosenttia muuttuu pahanlaatuisiksi.
  • Suusyövän riski lisääntyy.

Nuuskan haittavaikutuksia

  • Hampaat ja ikenet värjäytyvät.
  • Nuuska voi aiheuttaa paikallisia ienvetäytymiä sekä limakalvon sarveismuutoksia, esimerkiksi paksuuntumista.
  • Ientulehdukset lisääntyvät.
  • Käyttöalueelle saattaa ilmestyä punakirjavia, haavaisia muutoksia, jotka voivat olla pahanlaatuisen muutoksen eli suusyövän alku.

Suun alueen lävistykset

Lävistys tehdään yleensä kieleen, huuliin tai poskiin. Niitä voidaan tehdä myös huulijänteeseen tai kitakielekkeeseen. Lävistys edellyttää aina ehdotonta puhtautta ja huolellista suuhygieniaa.
Lävistyksen paraneminen voi kestää viikkoja. Lävistyskohtaa voi särkeä ja usein se myös turpoaa hiukan. Etenkin kielilävistykset aiheuttavat usein pientä verenvuotoa ja mustelmia paranemisvaiheessa. Kielilävistyksen jälkeinen turvotus saattaa vaikeuttaa puhumista ja syömistä.
Kielen lävistykset aiheuttavat eniten ongelmia suun ja hampaiden terveydelle. Kielikorut voivat aiheuttaa hampaiden lohkeamisia, hampaita kenties vihloo herkästi ja ne altistuvat reikiintymiselle helpommin kuin lävistämättömän suun hampaat. Kiille voi murtua tai lävistyskorujen hankaumat suussa aiheuttaa ongelmia ikenissä.

LINKIT:
www.helsinki.fi/hammas/puhtaathampaat
WWW.ILOVESUU.FI
WWW.KAYPAHOITO.FI
WWW.HAMMASLAAKARILIITTO.FI

www.nevicatas.com