Latu- ja kenttätilanne

Latu- ja kenttätilanne

15.1.2021 klo 14.30

Ladut

  • Inkilän lenkki hiihtokunnossa
  • Monninkylän kentän latu hiihtokunnossa
  • Areenan peltolatu (pysäköinti Askolan koulun alapihalle), perinteinen latu
  • Päiväkoti Karpalon lenkki

Tulevia latuja:

  • Kirkonkylän pururadan latu, tehdään la 16.1.
  • Särkijärven latu
  • Huuvarin latu
  • Vahijärven latu

Kenttätilanne:

HUOM! Pukukopit suljettuna Korona-rajoitusten vuoksi

  • Kirkonkylän kenttä luistelukunnossa 
  • Monninkylän kenttä luistelukunnossa
  • Särkijärven ja Juornaankylän kentät luistelukunnossa

Ilmoitus tien katkaisu U5354 Tiiläänjoen silta 13.-15.1.2021

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoittaa
seuraavan tien katkaisusta sillan korjaustöiden ajaksi:

U-5354 Tiiläänjoen silta Askola
Tie 11816 eli Tamminiementie katkaistaan liikenteeltä Tiiläänjoen sillan
kohdalta keskiviikkona 13.1.2021 klo 6.00 ja avataan liikenteelle
viimeistään perjantaina 15.1.2021 kello 6.00.

Liikenne ohjataan kiertotielle Myrskyläntien (tie 1605) ja Sikiläntien (tie
11817) kautta. Kiertotien pituus on 15,8 km. Kevyt liikenne pääsee
työmaan ohi väliaikaista reittiä pitkin.

Yhteyshenkilö: projektipäällikkö Terhi Siltanen, puh. 0295 021 348.

 

ASKOLAN GRANIT ON JOULUKUUN ASKOLALAINEN YRITYS

Askolan kunta esittelee kuukausittain yhden paikkakuntamme yrityksistä, yli 350 yrityksen joukosta. Joulukuun askolalainen yritys on Askolan Granit, joka on tunnettu kivialan toimija pääkaupunkiseudulla ja laajemminkin Etelä-Suomessa. Yritys jalostaa raakakiveä piha-, tie- ja maisemarakentamiseen ja maahantuo valmiita kivimateriaaleja sekä asentaa kivipintoja ja rakenteita.

Yrityksen perustaja Asko Heikkilä aloitti uransa kivialalla vuonna 1987 Myrskylässä toimineessa Lemminkäisen katukivimateriaaleja jalostavassa yksikössä ja perusti useamman vuoden työrupeaman jälkeen Askolaan toiminimenä aloittaneen yrityksen Askolan Kivi vuonna 1992. Toiminnan kasvaessa nopeasti yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1994 ja nimeksi tuli nykyisin laajan asiakunnan tuntema Askolan Granit.

Yrityksen tuotanto koostui aluksi pääasiassa nupukivien työstöstä, mutta ensimmäisen kivisahan hankinnan jälkeen siirryttiin sahaamaan kiviä vuonna 2000 ja valikoimat sekä palvelut ovat sen jälkeen kasvaneet merkittävästi. Yrityksen tuotevalikoimiin kuuluu nykyään varsin monipuolinen valikoima eri tavoin ja eri kivimateriaaleista työstettyjä lopputuotteita sisustus-, rakennus- ja ympäristökivistä aina hyvinkin vaativia muotoja omaaviin kivituotteisiin asti. Asennuksia tehdään enimmäkseen pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa ja Askolan logistinen sijainti on monella tapaa erittäin hyvä kivialan yritykselle. Asko Heikkilä toteaa kunnan olevan mainio paikka harjoittaa paljon tilaa vaativaa yritystoimintaa. Helsingin kauppatorilta Askolan Granitin tehtaalle ajaa alle tunnissa.

Kivimateriaalien ja valmistuotteiden maahantuonti muodostaa nykyisin merkittävän osan yrityksen liikevaihdosta, mikä johtuu osaltaan siitä, ettei kotimaasta löydy enää tekijöitä kaikille tuotetyypeille. Askola Granitin tuontikivien markkina-alue on koko Suomi. Kotimainen kivi on hyvin laadukasta ja kestävää ja sitä voidaan pitää elinkaarensa ja hyvien kuljetusetäisyyksien vuoksi ekologisena ja ilmastoomme sopivana monissa kohteissa. Kivimateriaalia voidaan kierrättää. Yrityksen asiakaskunnasta huomattavan osan muodostavat eri kokoiset rakennusliikkeet sekä kunnat ja kaupungit. Esimerkiksi torialueita on rakennettu Suomeen parisenkymmentä. Maanrakennuspuolella tyypillisiä kohteita ovat liikenneympyrät ja katualueiden reunakiveykset.

Askolan Granitin henkilöstön muodostaa neljän hengen ydinporukka ja tilauksista riippuen yritys käyttää alihankkijoita useissa kohteissa eri puolilla maata. Kumppaniyrityksiä ovat suurimmissa projekteissa valtakunnallisesti toimivat maanrakennusyritykset. Oman ydinporukan kasvattamiselle ei ole toistaiseksi koettu tarvetta, mutta tapana on työllistää myös alasta kiinnostuneita kausityöntekijöitä kesäisin mahdollisuuksien mukaan. Lähin kivialan oppilaitos sijaitsee Tampereella. Kiviala on Suomessa pieni toimiala ja alan yrityksiä on rajallinen määrä. Luonnonkiven käyttö on ollut kuitenkin koko ajan kasvussa viime vuosina ja alan työnäkymät ovat hyvät.

Motivoivan ja intensiivisen työn vastapainoksi yrittäjän kannattaa usein etsiä itselleen myös jokin mieluisa ja motivoiva harrastus. Asko Heikkilä päätti toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ralliautosta ja hankki 53-vuotiaana ensin crosskart-auton ja sen jälkeen ralliauton. Askolan Granit on alkanut järjestää moottoriurheilutapahtumaa nimeltä Askolan Granit -ralli, joka ajetaan myös ensi syksynä. Tänä vuonna ralli oli osanottajamäärältään suurin autourheilun kattojärjestön järjestämistä Suomessa ja samalla se oli virallinen nuorten aluemestaruuskilpailu. Ralli on myös erinomainen mainos kunnalle ja siitä suuri kiitos Askolle!

Yritysten väliaikaiset korona-tuet ja muut yritysten rahoitustuet

Yritysten kustannustuki ( toinen hakukierros)

Yritysten kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronapandemian vuoksi, ja joilla on sen vuoksi vaikeuksia selvitä vaikeasti sopeutettavista tukikauteen kohdistuvista palkka- ja muista kuluista. Hallituksen linjauksen mukaan tuen tarve ja määrä arvioidaan epidemian ja sen torjumisen aiheuttaman liikevaihdon äkillisen menetyksen perusteella. Ensimmäinen hakukierros oli kesällä  ja toinen haku alkaa  21.12.2020 klo 9.00. Toisen hakukierroksen korvausehdot ovat laajentuneet ja korvausta haetaan 1.6.-31.10. ajanjaksolle.

Myös yksinyrittäjän on mahdollista saada kustannustukea, jos kaikki laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Valtiokonttori saa palkkatiedot suoraan Tulorekisteristä.

Lisätietoja hausta ja tuen ehdoista löytyy valtionkonttorin sivustoilta. Tuki haetan sähköisesti valtionkonttorista. https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/yritysten-kustannustuki/#8b8e1b13

Maaseudun ja kalatalouden koronatuet
Maaseudun yrityksille, alkutuotantoon ja kalatalousyrityksille omat tukimuodot

– Alkutuotannon väliaikainen tuki, hakuaika 18.5.2020-30.6.2021, Huom!! uudet
tukiehdot voimaan 4.11.2020, Lue lisää: https://www.ely-keskus.fi/alkutuotannonvaliaikainen-tuki
–  Kalatalouden väliaikainen tuki, Lue lisää: https://www.ely-keskus.fi/kalataloudenvaliaikainen-tuki Kalatalouden tuen hakuajan n pidennys on myös valmistelussa – > hakuaika jatkunee kevääseen 2021

-Maaseudun yritysten väliaikaista tukea jatketaan kesäkuulle 2021.Maaseudun. Tuen alaraja laskee 2000 euroon ja ylärajaa nousee 80 000 euroon. Maaseudun yritysten tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena eli de minimis  -tukena maatilojen yhteydessä harjoitettavaan yritystoimintaan ja maataloustuotteiden jalostusta harjoittaville mikroyrityksille. Tukea voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin kuluihin, kuten henkilöstö, kiinteistö- ja vuokrakuluihin. Hakuaika alkaa 31.12.2020.

Yksinyrittäjien väliaikaisen tuen toinen hakukierros on valmistelussa

Yksinyrittäjien tuen toinen hakukierros on myös valmistelussa. Tämän tuen lainsäädäntö valmistuu vasta kun eduskunta palaa ensi vuoden puolella joululomalta. Tästä tiedotetaan lisää kun ko.  haun ajankohta tarkentuu.

Rahoitustuet yritystoiminnan investointeihin ja kehittämiseen

Oheisessa liitteessä on koottuna erilaisia rahoituksia, mitä yritykset voivat hakea tällä hetkellä investointeihin tai kehittämiseen. Tiedote rahoituksista on Uudennmaa Ely-keskuksen laatima 7.12. ja sen jälkeen on tullut lisää ylempänä mainitsemani käynnistyvät koronatuet.

Apua ja neuvontaa saatavilla

Toimin kuntanne alueella  ensi vuonna  yritysasiantuntijana ja autan mielelläni kaikissa kysymyksissä ja mm. em. erilaisten rahoitusten hakemisessa. Kunta tukee tätä neuvontatyötä jälleen ensi vuonna!

Ottakaa siis rohkeasti yhteyttä!

Auli Teppinen, yritysasiantuntija

ProAgriaEtelä-Suomi ry, 0400461716, 

( Ps. Olen jouluvapailla 23.12. – 6.1.)

Kooste Yrityksille Suunnatusta Rahoituksesta Uudenmaan ELY Keskuksen Alueella

 

 

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointia täydennetty: muutoksista voi kommentoida 24.11.–31.12.2020

Ympäristöministeriö on täydentänyt esitystään valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinniksi. Täydentävässä esityksessä inventointiin esitetään lisättäväksi kuusi uutta maisema-aluetta. Lisäksi 26 alueen rajausta supistetaan tai laajennetaan. Kahta vuonna 2016 mukana ollutta aluetta esitetään poistettavaksi päivitysinventoinnista. Muutoksista voi lausua 24.11.–31.12.2020.

Uusina alueina päivitysinventointiin ehdotetaan Verlan ja Suur-Selänpään kulttuurimaisemaa Kouvolassa, Orisbergin kulttuurimaisemaa Isokyrössä ja Seinäjoella, Vanhan Vaasan kulttuurimaisemaa Vaasassa, Kitkajärvien ja Riisitunturin maisemaa Kuusamossa ja Posiolla, Ratasjärven kulttuurimaisemaa Pellossa ja Juujärven jokivarsikylän kulttuurimaisemaa Kemijärvellä. Näistä Vanha Vaasa, Ratasjärvi ja Juujärvi sisältyvät tällä hetkellä voimassa olevaan, vuonna 1995 vahvistettuun valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listaukseen. Täydentävässä esityksessä päivitysinventoinnista ollaan poistamassa Raaseporissa sijaitsevaa Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemien maisema-aluetta sekä Korsnäsissä ja Närpiössä sijaitsevaa Harrströminjokilaakson kulttuurimaisemaa.

Tarve inventoinnin päivittämiselle perustuu suomalaisen maaseutumaiseman muutoksiin 1990- ja 2000-luvuilla. Päivitysinventoinnissa on keskitytty perinteisten alkutuotantoelinkeinojen synnyttämiin maisemiin, mutta valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi esitetään myös joitakin saaristoelinkeinoihin, metsä- ja erätalouteen sekä poronhoitoon ja saamelaiskulttuuriin liittyviä kulttuurimaisemia. Lisäksi päivitysinventointiin sisältyy tunnettuja, maisemaltaan ainutkertaisia ja kulttuurihistoriallisesti huomattavia maisemanähtävyyksiä.

 

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvioi maisemien päivitysinventointia: ”Arvostan kovasti suomalaisia maisemia ja olen iloinen, että niiden arvokohteista on tuotettu mahdollisimman ajankohtaista tietoa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat suomalaisen maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia. Niiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljely- ja laidunmaisemaan sekä perinteiseen rakennuskantaan.”

Suomessa on tällä hetkellä 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, jotka on nimetty valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995.

Kerro mielipiteesi nyt esitettävistä muutoksista

Alueiden asukkailla, maanomistajilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä nyt esitettävistä uusista maisema-alueista ja muista päivitysinventointiin esitettävistä muutoksista. Kuulemisen yhteydessä voi esittää mielipiteitä ja kannanottoja myös muiden maisema-alueiden kuvauksista ja aluerajauksista sekä päivitysinventoinnista ylipäänsä. Samalla järjestetään lausuntokierros sidosryhmille ja viranomaisille.

Kattava otos Suomen edustavimmista kulttuurimaisemista

Maisema-alueilla pyritään turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen osana alueiden- ja maankäyttöä sekä maaseudun elinkeinotoimintaa. Maisemien vaalimisen keinot perustuvat maankäytön suunnitteluun, vapaaehtoisuuteen sekä tukijärjestelmiin, joilla edistetään paikallista ja yhteisöperustaista maisemanhoitoa. Valtakunnallisen maisema-alueen status on yksi peruste rakennusperinnön hoitoon ja saariston ympäristönhoitoon kohdistuvia valtionavustuksia myönnettäessä ja luonnonsuojelulain mukaisia maisemanhoitoalueita perustettaessa. Maisema-arvot voidaan ottaa huomioon myös maatalouden ympäristötuen tai Leader-toiminnan yhteydessä. Lisäksi maisema-alueiden hoitamiseksi ja ylläpitämiseksi voi saada hankerahaa esimerkiksi ELY-keskuksilta.

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin maakunnittain ELY-keskusten johdolla vuosina 2010–2015. Alueellisten inventointien valmistuttua ympäristöministeriön asettama Maisema-alueiden päivitysinventointien ohjaus- ja arviointityöryhmä (MAPIO) laati valtakunnallisen koosteen, joka oli julkisesti kuultavana ja lausuntokierroksella alkuvuonna 2016. Nyt päättyneessä toisessa vaiheessa päivitysinventointiin esitetään muutoksia, jotka perustuvat vuonna 2016 annettuun palautteeseen sekä sen jälkeen tehtyihin täydentäviin selvityksiin.

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö, puh +358 295 250 166,

Suunnittelija Hannu Linkola, SYKE, puh. +358 295 252 214,

Suunnittelija Sonja Forss, SYKE, puh. +358 295 251 120,

CAFE SILJA MARIE OY ON MARRASKUUN ASKOLALAINEN YRITYS

Askolan kunta esittelee kuukausittain yhden paikkakuntamme yrityksistä, yli 350 yrityksen joukosta. Marraskuussa on vuorossa Cafe Silja Marie Oy, joka on hyvin monille kuntalaisille tuttu palveluyritys. Lounaskahvila sijaitsee keskeisellä paikalla kunnassamme SEO:n huoltamon yhteydessä Monninkylässä ja paikkakuntalaisten lisäksi hyvät palvelut tunnetaan Mäntsälä – Porvoo tiellä säännöllisesti rahtiliikennettä ajavien kuljettajien keskuudessa. Lounaskahvila on erikoistunut kotiruokaan, joka valmistetaan aidoista raaka-aineista ja tarjoillaan monipuolisesta noutopöydästä.

Uusia palveluita Cafe Silja Mariessa ovat mukaan otettavat take-away -annokset sekä päivän lopuksi mukaan kotiin myytävät hävikkiruoka-annokset, joita arvostavat etenkin työpäivän jälkeen kotiin palaavat kiireiset ihmiset. Lounastarjoilusta yli jäävä ruoka maittaa saadun palautteen mukaan erinomaisesti lapsiperheissäkin.

Kahvilayrittäjä Silja Rantanen on jo kolmannen polven yrittäjä Askolassa, ja suvussa on ollut pyöritettävänä huoltoasema kahviloineen jo vuodesta 1962 alkaen. Silja otti vetovastuun toiminnasta vuonna 2014, palattuaan opiskelujen jälkeen takaisin kotiseudulle. Siljan isoisä Ossi Masalin perusti huoltamo-kahvilan yhdessä vaimonsa Hilkan kanssa alkujaan Esso –ketjuun Helkamäentien varteen, josta siirryttiin sittemmin Mäntsälä – Porvoo tien risteykseen nykyisen 55 –tien valmistuttua. Huoltoasemayrittäjien irtautuessa aikanaan suuren huoltamoketjun ohjauksesta, siirryttiin itsenäisten huoltamoyrittäjien SEO – asemaverkoston osaksi. Nykyisin SEO – asemia on Etelä-Suomessa jo melko vähän maan pohjoisosiin verrattuna ja Askolankin SEO- huoltamon kohtalo on muuttua ensi vuonna kylmäasemaksi.

Lounaskahvilapalvelut jatkuvat entiseen malliin asemalla, eikä huoltamotarvikkeidenkaan myyntiä unohdeta. Päinvastoin Silja Rantasella on suunnitelmia uudistaa tuotevalikoimaa entisestään paremmin tiellä liikkujia palvelevaksi. Kahvila- ja lounaspalveluita kehitetään edelleen niin ikään. Lähes legendaarisen maineen saaneen paikan kodinomaisen tunnelman ylläpitäjä Silja, joka on lapsesta saakka saanut olla mukana toiminnassa, kiittelee erinomaista henkilökuntaansa. Henkilökunta on se, joka tekee paikasta houkuttelevan ja laadukkaan ja osaa ottaa huomioon suuren kanta-asiakasjoukon lisäksi myös matkailijoiden toivomukset. Einesvapaat raaka-aineet sekä laadukas ja terveellinen kotiruoka on jatkossakin Cafe Silja Marien menestyksen resepti. Silloin tällöin tehdään myös catering – tarjoilukeikkoja, vaikka ne eivät kuulukaan pysyvään palvelutarjoamaan. Päivässä kahvilalla voi olla asiakkaita pitkälti toistasataa ja varsinkin kesälauantaisin liikkuu paljon matkailijoita. Tutut vakiasiakkaat ovat tärkeimpiä kumppaneita yritykselle.

Vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu yrittäjä Silja Rantasen lisäksi kolme työntekijää sekä osa-aikainen opiskelija. Lounaskahvilassa on pyritty järjestämään mahdollisuuksien mukaan työharjoittelupaikka opinnoissaan jo pidemmälle edenneelle alan opiskelijalle. Monipuoliset tehtävät ja laadukas asiakaspalvelu ovat oppimisenkin kannalta hyvä pohja tulevaisuudelle. Yhtä työntekijää lukuun ottamatta henkilökunta on Askolasta. Raaka-aineiden ja tuotteiden hankinnassa pyritään suosimaan seudullisia toimijoita ja esimerkiksi Huovilan leipomo on pitkäaikainen kumppaniyritys. Tukkukaupan kumppanina on Porvoolainen yritys.

Askolassa kilpailu alalla on melko vähäistä ja kaikille riittää asiakkaita, mutta huoltamopuolen kilpailu on kovaa seudullisesti. Silja Rantanen toteaakin, että yrittäjän pitää jaksaa uskoa kovasti omaan tekemiseensä. Näin korona-aikana yrittäjäkollegojen on hyvä muistaa pitää huolta itsestään ja terveydestään, sillä vain siten voidaan taata yritystoiminnan jatkuvuus ja työyhteisön sekä omien asiakkaiden hyvinvointi. Kivat asiakkaat ovat se palkitsevin asia työssä ja heidän vuokseen jaksaa läpi vaikeidenkin aikojen. Tsemppiä kaikille askolalaisille – toteaa Silja lopuksi.

Kuvaaja Maina Anttilainen, hallintosihteeri

 

Porvoo-Askola voimajohtohanke/ adressin luovutus

Porvoo-Askola voimajohtohanke

Kymenlaakson Sähköverkko on toteuttamassa 110 kV voimajohtoa välille Porvoo-Askola. Uudella voimajohtoyhteydellä on suora, parantava vaikutus Askolan alueen asukkaiden sekä yritysten sähkön toimitusvarmuuteen ja energianriittävyyteen. Hankkeesta tehdyn ympäristöselvityksen mukaan osa voimajohdosta toteutettaisiin maakaapelilla ja loppuosa ilmajohdolla.

Hanketta vastustavat asukkaat ovat keränneet adressin, jonka perustelujen mukaan hanke tulisi toteutuessaan aiheuttamaan reitin varrella oleville asukkaille sekä maanomistajille suuria terveydellisiä haittoja, taloudellisia menetyksiä ja mittavia luonto- ja maisema sekä ympäristöarvojen tuhoutumista. Adressissa vaaditaan päättäjiltä toimenpiteitä hankeen keskeyttämiseksi.

Hankkeen vastustajien edustajat (Esko Mikander, Seppo Salovaara, Heikki Nurmi ja Timo Nurmi) kävivät luovuttamassa vajaan 500 henkilön allekirjoittaman adressin Askolan kunnalle 22.10.2020. Adressin vastaanottivat hallituksen puheenjohtaja Tero Suominen, valtuuston puheenjohtaja Sanna Kurki ja kunnanjohtaja Teemu Kejonen.

 

OIVALLUSVAARA OY ON LOKAKUUN ASKOLALAINEN YRITYS

Askolan kunta esittelee kuukausittain yhden paikkakuntamme yrityksistä, yli 350 yrityksen joukosta. Syyskauden ensimmäinen kuukauden yritys on Oivallusvaara Oy, joka on vuodesta 2014 lähtien toiminut hyvinvointipalveluja ja luontoelämyksiä tarjoava perheyritys.

Oivallusvaara Oy lähti liikkeelle Eerika Korhosen valmistuttua toimintaterapeutiksi vuonna 2013, jolloin teollisen muotoilijan työt vaihtuivat aivan uuteen toimenkuvaan. Ihmislähtöinen ja luontoon kiinteästi liittyvä työ tuntui omalta ja palveluille tuntui selkeästi olevan tarve ja kysyntää. Muutamaa vuotta myöhemmin palveluja laajennettiin sisältämään myös lääkäripalveluja ja yrityksen toimintaan tuli mukaan myös puoliso Janne Tuovila. Yritys toimii seudullisesti Askolasta käsin ja sillä on toimintaa myös Pohjois-Savon alueella sekä Lahden seudulla.

Yrittäjäpariskunnan lisäksi Oivallusvaara Oy työllistää ajoittain myös alihankkijoita sekä opiskelijoita. Yrityksen päätuotteita ovat tällä hetkellä työterveyshuollon lääkäripalvelut, työhyvinvoinnin palvelut luontoympäristössä – eli Metsävastaanotto®, toimintaterapia sekä fysioterapian ja kalevalaisen jäsenkorjaajan palvelut. Yrityksen palveluvalikoima on ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa ja oppia palvelutuotteiden kehittämiseen on haettu aina Japanista saakka, jossa luontoalalla on yli 40 vuoden perinteet. Kyseessä ei ole tavanomainen ohjelmapalveluyritys tai työkyvyn ylläpitopalveluja tarjoava yritys, vaan varsin innovatiivinen ja uudella tavalla asiakkaansa kohtaava henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin keskittyvä palveluyritys. Asiakaskunta muodostuu kotimaisista asiakkaista ja palveluille on hankittu alalla tarvittavat laatu- ja turvallisuus sertifikaatit.

Yrityksen toiminta ei ole sidottu toimitiloihin vaan palvelut tuotetaan eri puolilla. Useimmiten ollaan liikkeellä yhdessä asiakkaiden kanssa. Askolan lisäksi operatiivisesti tärkein palvelujen toteutusalue on Sipoonkorven kansallispuisto ja yhteistyökumppaneista ehkä näkyvin on nykyisin Metsähallitus, jonka esteettömät reitit ovat olleet erityisen arvokas lisä palveluita tuotettaessa. Yrityksen kasvunäkymät ovat olleet viime vuosina hyvät, tosin kuluvaa vuotta on häirinnyt tuntuvasti koronaepidemian mukanaan tuomat haasteet. Kotimaan matkailu on kuitenkin selvästi lisääntymään päin ja luontomatkailu sekä lähimatkailu kasvavat tuntuvasti aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Odotukset ensivuoden osalta ovat korkealla. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun suuri väestömäärä luo hyvän pohjan palvelujen kysynnälle ja Askolan sijainti on asiakaskuntaan nähden erittäin hyvä. Samassa yhteydessä Eerika Korhonen kuitenkin toteaa, että Oivallusvaara Oy:n kaltaiset yritykset sekä matkailutoimialan muut yritykset tukipalveluineen jäävät helposti hieman muiden toimialojen varjoon, sillä Askola on perinteisesti ollut rakentamisen ja teollisuuden vahvasti profiloima kunta. Kasvumahdollisuudet erilaisille palvelualojen yrityksille ovat kuitenkin Askolassa hyvät, kun vain kykenee houkuttelemaan ja saavuttamaan asiakkaat laajemmalta alueelta. Luontomatkailulle on olemassa aivan erityisen hyvät puitteet kunnassamme, huomioiden myös paikallishistoriamme aina kivikaudelta lähtien.

Eerika Korhonen toteaa lopuksi, että uusia palvelujakin on Oivallusvaara Oy:llä luvassa lähiaikoina ja tulossa on myös luontoyhteyttä käsittelevä kirja. Kaikille voisi lopuksi tähän poikkeukselliseen aikaan liittyen todeta rohkaisevasti, että kannattaa mennä metsään – ei tarvitse mennä kauas, luonto on aivan vieressämme. Siitä saamme voimaa.

 

Kuvaaja Marko Tiirinen, elinvoimapäällikkö